Marko Ronkainen

Kunnallisvaalit 2008 ovat ohi, tuloksista täällä. Kiitos äänestäjille ja tukijoille!

Olen 42-vuotias kolmen lapsen isä Roihuvuoresta, Itä-Helsingistä. Työskentelen asiantuntijatehtävissä IT-alalla ja Vihreiden riveissä olen vieläkin mielestäni suhteellisen vihreä, liityin mukaan 2007 keväällä eduskuntavaalien jälkimainingeissa. Olen ollut Itä-Helsingin Vihreiden hallituksessa vuoden 2008 ja jatkoin samassa tehtävässä vuonna 2009. Vuodesta 2010 olen ollut varapuheenjohtajana. Lisäksi olen piirijärjestön (Helsingin Vihreät) hallituksessa vuonna 2011. Politiikassa minua kiinnostaa eniten juuri kunnallispolitiikka. Olin Helsingin Vihreiden ehdokkaana kunnallisvaaleissa 2008. Ensikertalaiseksi sain mielestäni suhteellisen tyydyttävän äänisaaliin, 61 ääntä, varsinkin kun ottaa huomioon että budjettini oli lähes olematon ja kampanja rajoittui pääasiassa nettikampanjointiin ja suhteellisen pienimuotoiseen itse printattujen esitteiden jakoon oman taloyhtiön postiluukkuihin ja metroasemilla pari kertaa. Kunnallinen luottamustehtäväni kuluvalla kaudella on eläintarhan johtokunnan jäsenyys (kevääseen 2011 asti varajäsenyys). Kevääseen 2011 asti olin myös Helsingin käräjäoikeuden lautamiehenä, mutta siitä jouduin aikataulujen vuoksi luopumaan. Vaaliteemojani olivat:

1. Kaupunki kaupunkilaisille – kaupunki on olemassa asukkaitaan varten, ei päin vastoin
2. Moniarvoisuus – Helsingin kokoisessa kaupungissa on oltava tilaa monenlaisille elämänkatsomuksille ja -tavoille
3. Kunnallispolitiikkaa yli rajojen – pääkaupunkiseudun kuntien yhdistyminen alulle yhteistyöllä
4. Jätetään jotain jälkipolvillekin – Kunnallispolitiikassakin on tärkeää ratkaisujen vaikutus tulevaisuuteen

Samat asiat minua toki kiinnostavat kunnallispolitiikassa edelleenkin. Myös oman lähialueen (Roihuvuori ja Herttoniemen seutu yleensä) tapahtumat kiinnostavat, samoin kuin jo osittain henkilökohtaisistakin syistä lapsiperheiden asiat, sosiaalipuolen asiat yleensä, kaavoitus- ja liikenneasiat. Sydäntäni lähellä ovat myös nuoriso- ja kulttuuriasiat.

Päivitys heinäkuussa 2011: Mukaan voisi liittää koulutusasiat, vaikka eivät varsinaisia kunnallispolitiikkateemoja olekaan. Omasta näkövinkkelistä erityisesti työelämässä jo olevien uudelleenkoulutus on asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota. Jos syystä tai toisesta keski-ikäinen ihminen haluaa hankkiutua uudelle työuralle, koulutus on erittäin tärkeää. Tämä on kuitenkin erittäin vaikeaa, koska koulutuksessa aina etusijalla ovat nuoret. Näin tietysti pitääkin olla, mutta myös keski-ikäisillä on usein 20-30 vuotta työelämää edessä ja jos ainoaksi vaihtoehdoksi jää ennenaikainen eläke, se ei voi olla oikein. Tästä lisää varmasti myöhemmin.